Yhteinen kirkkovaltuusto
Protokoll 09.12.2021/Paragraf 109

662/2021

109 §

Helsingin seurakuntayhtymän kokonaismäärärahan (toimintakate) jako vuosina 2023-2025

 

Päätösehdotus

 

Yhteinen kirkkovaltuustolle, päättää:

1.     , että tilamäärärahasta luovutaan vuoden 2023 alusta alkaen.

 

2.     , että Helsingin seurakuntayhtymän kokonaismääräraha (toimintakate) jaetaan vuosina 2023–2025 seuraavasti:

a.     vuosi 2023:

                                                                        i.     seurakunnat 54,40 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 43,50 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

b.     vuosi 2024:

                                                                        i.     seurakunnat 54,90 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 43,00 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

c.     vuosi 2025:

                                                                        i.     seurakunnat 55,40 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 42,50 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

 

3.     pidättää itsellään oikeuden kokonaismäärärahajaon tarkistamiseen, mikäli seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisen työnjaon osalta myöhemmin tehtävät, ennen vuotta 2026 voimaan astuvat päätökset niin edellyttävät, tai mikäli seurakuntayhtymän taloustilanteessa tapahtuisi merkittäviä, vuosien 2023–2025 kokonaismäärärahan suuruuteen vaikuttavia muutoksia.

Käsittely

Juha Silander esitteli asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin 42 puheenvuoroa.

Valtuutettu Kopperoinen teki palautusehdotuksen. Palautusesitystä kannattivat valtuutetut Ali-Löytty, Pohjalainen ja Markula.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät Ei.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että Jaa -ääniä annettiin 40, Ei -ääniä 27, Tyhjää 0, Poissa 24.

Palautusehdotus hylättiin.

Keskustelua jatkettiin. Valtuutettu Ali-Löytty teki esityksen asian jättämisestä pöydälle. Valtuutetut Kautonen ja Kopperoinen kannattivat esitystä asian jättämisestä pöydälle. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä äänestävät Ei.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että Jaa -ääniä annettiin 37, Ei -ääniä 29, Tyhjää 0, Poissa 25.

Pöydälle jättämisehdotus hylättiin.

Keskustelua jatkettiin.

Valtuutettu Perret teki kohtaan 2. seuraavan muutosesityksen:

 

2023

seurakunnat 54,90 %

Yhteiset palvelut 43,00 %

Tarveharkintainen määräraha 2,10 %

2024

seurakunnat 55,90 %

Yhteiset palvelut 42,00 %

Tarveharkintainen määräraha 2,10 %

2025

seurakunnat 56,90 %

Yhteiset palvelut 41,00 %

Tarveharkintainen määräraha 2,10 %

 

Muutosehdotusta kannattivat valtuutetut Kopperoinen, Pynnönen ja Lassus. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian pohjaesitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat muutosehdotusta äänestävät Ei.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että Jaa -ääniä annettiin 49, Ei -ääniä 15, Tyhjää 2, Poissa 25.

Päätökseksi tuli pohjaehdotus.

Valtuutettu Perret jätti eriävän mielipiteen kirjallisena liitettäväksi pöytäkirjaan.

Christoffer Perret toimi puheenjohtajana Hanna Mithikun puheenvuoron ajan.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätöshistoria

YKN 25.11.2021 § 359

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1.     , että tilamäärärahasta luovutaan vuoden 2023 alusta alkaen.

 

2.     , että Helsingin seurakuntayhtymän kokonaismääräraha (toimintakate) jaetaan vuosina 2023–2025 seuraavasti:

a.     vuosi 2023:

                                                                        i.     seurakunnat 54,40 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 43,50 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

b.     vuosi 2024:

                                                                        i.     seurakunnat 54,90 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 43,00 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

c.     vuosi 2025:

                                                                        i.     seurakunnat 55,40 %

                                                                       ii.     yhteiset palvelut 42,50 %

                                                                     iii.     tarveharkintainen määräraha 2,10 %

 

3.     pidättää itsellään oikeuden kokonaismäärärahajaon tarkistamiseen, mikäli seurakuntien ja yhteisten palveluiden välisen työnjaon osalta myöhemmin tehtävät, ennen vuotta 2026 voimaan astuvat päätökset niin edellyttävät, tai mikäli seurakuntayhtymän taloustilanteessa tapahtuisi merkittäviä, vuosien 2023–2025 kokonaismäärärahan suuruuteen vaikuttavia muutoksia.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Selostus

Kokonaismäärärahan jaon tämänhetkiset perusteet

 

Määrärahat jaetaan seurakunnille ja yhteisille palveluille toimintaa, palkkoja sekä tiloja varten. Jokaisen pääluokan osalta (seurakunnallinen toiminta, yhteinen hallinto, yhteiset seurakunnalliset tehtävät, hautaustoimi ja kiinteistötoimi) lähtökohtana on peruskehys, jota vuosittain joko leikataan tai korotetaan. Myös lisämäärärahaa on mahdollista varata kehyksen päälle taloudellisesta tilanteesta riippuen. Yhteisten palveluiden kehysmäärärahat jaetaan pääluokkien sisällä sitovuustasojen mukaisesti. Seurakuntien määrärahat jaetaan seurakuntien kesken erillisen jakomallin mukaan.

Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan huomioon myöntämällä talousarviossa projektiluonteista erillismäärärahaa anomuksesta seurakuntien toimintaa varten. Määrärahan kokonaismäärä on enintään 2 % seurakunnallisen toiminnan määrärahasta laskettuna.

Vuosien 2021 ja 2022 määrärahat

Seurakuntien vuoden 2021 määrärahan suuruus on 45,044 milj. euroa ja vuonna 2022 44,670 milj. euroa (1,5 % leikkaus). Yhteisten palveluiden vuoden 2021 määrärahan suuruus on 36,936 milj. euroa (josta suorituslisän osuus 0,650 milj. euroa) ja vuonna 2022 39,513 milj. euroa (josta suorituslisän osuus 0,640 milj. euroa). Suorituslisästä jaetaan osa seurakunnille (vuonna 2020 n. 62,6 %, eli n. 0,331 milj. euroa). Vuoden 2022 kokonaismäärärahaan sisältyy myös seurakuntavaaleihin varattu määräraha, 0,878 milj. euroa.

Tilamääräraha

Seurakunnat saavat tällä hetkellä tilamäärärahaa niiden käytössä olevista tiloista seuraavasti:

1) kirkkosalien, kappelien ja muiden jumalanpalvelukseen käytettävien tilojen osalta vuokramäärärahana saman summan kuin on näiden tilojen vuokran määrä.

2) muiden tilojen vuokraamista varten erikseen määriteltävän kokonaismäärärahan, joka jaetaan suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken samalla tavoin kuin palkka- ja toimintamääräraha. Vahvistettujen, vuoden 2011 alusta käytössä olleiden määrärahojen jakoperusteiden mukaan ruotsinkieliset seurakunnat jakavat niille tulevan kokonaismäärärahan keskenään läänirovastin johdolla toukokuun loppuun mennessä. Jaon vahvistaa yhteinen kirkkoneuvosto. Suomenkielisten seurakuntien määräraha jaetaan samassa suhteessa kuin palkka- ja toimintamääräraha.

Nykyisin käytössä olevaa mallia, jossa seurakuntien yhteenlaskettua sisäistä vuokraa vastaava summa on jaettu seurakuntien kesken tilamäärärahana, voidaan pitää monellakin tapaa ongelmallisena. Ensinnäkin, niin sanottuihin sakraalitiloihin kohdistuvat sisäiset vuokrat kompensoidaan mallissa 100-prosenttisesti. Tämä ei kannusta seurakuntia luopumaan mistään sakraalitiloista. Osalla seurakunnista sakraalitilojen suhteellinen osuus kaikista tiloista on huomattavan korkea, jolloin tilaluopumiset jäisivät jo teoriassakin vähäisiksi. Mallin toinen ongelma liittyy tilamäärärahan jakotapaan. Kun sakraalitiloja vastaava osuus on vähennetty kokonaistilamäärärahasta, jaetaan jäljelle jäänyt osa kaikkien seurakuntien kesken yleisten määrärahan jakoperusteiden mukaisesti. Näin myös sellainen seurakunta, jolla ei olisi lainkaan tiloja, saisi tilamäärärahaa. Edelleen on tärkeää huomata, että tilamäärärahan myötä talouden ennustettavuus on muodostunut seurakunnille vaikeaksi.

Seurakuntien lisäksi yhteinen seurakuntatyö saa tilamäärärahaa seurakunnallisesta toiminnasta aiheutuvien sisäisten vuokrien kattamiseksi.

Osana toimintaedellytysten turvaamissuunnitelman laatimista on päädytty esittämään, että tilamäärärahasta luovutaan kokonaan ja nykyistä tilamäärärahaa vastaava rahamäärä siirretään kokonaismäärärahaan (=palkka- ja toimintamääräraha), joka jaetaan yleisten määrärahajaossa sovellettavien perusteiden mukaan. Siirto tehdään teknisesti vuoden 2022 oikaistua talousarviokehyksen määrittelyn yhteydessä, jonka jälkeen tilamäärärahaa ei enää jatkossa eritellä omana kokonaisuutenaan. Näin tilamäärärahan osuutta ei myöskään tarvitse jatkossa suhteuttaa sisäisiin vuokriin, sitoa indeksikehitykseen tms. Tilamäärärahasta luopumalla määrärahojen ohjausvaikutus paranee ja määrärahajaossa voidaan nähdä mentävän kokonaisuudessaan oikeaan suuntaan.

Tilamäärärahan osuus huomioidaan kokonaismäärärahan tulevia jako-osuuksia määritettäessä niin, että seurakunnille tällä hetkellä kohdistuva tilamääräraha lasketaan mukaan seurakuntien tämänhetkiseen laskennalliseen kokonaismäärärahaosuuteen ja yhteiselle seurakuntatyölle tällä hetkellä kohdistuva tilamääräraha lasketaan vastaavasti yhteisten palveluiden tämänhetkiseen kokonaismäärärahaosuuteen. 

 

Tilamäärärahasta luopuminen asettaa jonkinasteisia taloudellisia haasteita niille seurakunnille, joilla sakraalitilojen osuus on erityisen korkea. Siirtämällä tilamääräraha osaksi seurakuntien kokonaismäärärahaa saadaan malli kuitenkin kokonaisuudessaan huomattavasti nykyistä käytäntöä tasapuolisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Uusi malli voi myös parhaimmillaan kannustaa seurakuntia kirkkojen ja myös niiden sakraalitilojen nykyistä monipuolisempaan käyttöön. Malli on myös osaltaan edistämässä kirkkojen kokonaismäärän vähentymistä, joka on joka tapauksessa taloudellisista näkökulmista välttämätöntä.

 

Tarveharkintainen määräraha

Yksi ensimmäisistä määrärahajakoa koskevista kehitysehdotuksista on liittynyt malliin, jossa yhteinen kirkkoneuvosto voisi myöntää seurakunnalle tai yhteisten palveluiden osastolle anomuksesta määrärahaa esimerkiksi tietyn kehityshankkeen tai –projektin toteuttamiseen tai yllättävän, ennalta arvaamattoman menoerän kattamiseen. Määrärahoista osoitettaisiin varoja myös seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa toteutettaviin diakoniatyön hankkeisiin. Mallilla korvattaisiin talousarvioon tällä hetkellä sisältyvät kehittämismääräraha ja diakoniamääräraha. Vuoden 2022 talousarviossa kehittämismääräraha on 1 000 000 euroa ja diakoniamääräraha 635 000 euroa.

Johdon osallistamiskanavassa tarveharkintaista määrärahaa pitivät tärkeänä tai erittäin tärkeänä 58,4 % prosenttia vastaajista, tärkeyttä kuvaavan keskiarvon (asteikolla 1–5, 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä) ollessa 3,7.

Toimintaedellytysten turvaamissuunnitelman asiantuntijaryhmä päätyi esittämään, että tarveharkintaisen määrärahan suhteellista osuutta kokonaismäärärahasta kasvatettaisiin suunnitelmavuosien aikana niin, että määrärahan euromääräinen suuruus kasvaisi maltillisesti. Ratkaisun taustalla on yleisesti tunnettu ja sovellettu oppi, jonka mukaan muutosprosesseissa on erityisen tärkeää panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Asiantuntijaryhmä näkemyksen mukaan toimintamuotojen kehittäminen tulee olemaan tulevina vuosina keskiössä. Kirkko Helsingissä tarvitsee vahvaa näkemystä ja panostuksia uuden tekemiseen, jotta voimme näkyä helsinkiläisten arjessa ja palvella heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän toteuttamiseen tarvitaan määrärahoja. Määrärahoja jaettaisiin tietoisesti sekä seurakunnille että yhteisille palveluille, mahdollistaen myös seurakunnista nousevien kehitysideoiden toteuttamisen, seurakuntien itsensä toimesta.

Kirkon tulevaisuuden kannalta pidettiin edelleen tärkeänä, että Kirkko Helsingissä voisi jatkossa panostaa kansainväliseen työhön entistä enemmän. Yhtenä mahdollisena ratkaisuvaihtoehtona on esitetty kansainvälisen seurakunnan perustamista Helsinkiin. Tarveharkintainen määräraha voisi osaltaan olla tätä mahdollistamassa. Edelleen määrärahan avulla voitaisiin tarvittaessa myös edistää erilaisten digialustojen kehittämistä, helsinkiläisten kohtaamisen monipuolistamiseksi.

 

Vuoden 2022 oikaistu kehys

Vuoden 2022 oikaistu kehys, ilman kertaluonteisia eriä sekä kumulatiivisten säästöjen käyttöä, osoittaa seurakuntien osuuden kokonaismäärärahasta olevan 53,34 %, yhteisten palveluiden 44,70 % sekä niin sanotun tarveharkintaisen määrärahan 1,96 %. Diakoniamäärärahasta sekä kehittämismäärärahasta koostuva tarveharkintainen määräraha on aiempina vuosina sisältynyt yhteisten palveluiden määrärahaosuuteen. Diakoniamäärärahalla katetaan seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön toteuttamia diakoniahankkeita. Kehittämismääräraha on vuonna 2022 varattu Rohkeasti yhdessä –prosessin täytäntöönpanon toteuttamiseen. Vuodesta 2023 alkaen tarveharkintaisesta määrärahasta esitetään myönnettävän määrärahaa seurakunnille ja yhteisille palveluille esimerkiksi tietyn kehityshankkeen tai –projektin toteuttamiseen tai yllättävän, ennalta arvaamattoman menoerän kattamiseen. Edelleen tarveharkintaisesta määrärahasta osoitettaisiin jatkossakin varoja seurakunnissa ja yhteisissä palveluissa toteutettaviin diakoniatyön hankkeisiin.

 

Kun seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön tilamäärärahat korjataan vastaamaan niin sanotun Vantaan mallin sisäisiä vuokria, muodostuu seurakuntien kokonaismäärärahan osuudeksi vuoden 2022 oikaistusta kehyksestä 53,18 % ja yhteisten palveluiden 44,86 %, tarveharkintaisen määrärahan osuuden säilyessä edellä esitetyllä tasollaan, eli 1,96 prosentissa.

 

 

Alkuperäinen esitys kokonaismäärärahan jaosta

 

Rohkeasti yhdessä –lausuntokierroksella pohjaesityksenä olleen, sittemmin vuoden 2022 määrärahakehyksen teknisellä korjauksella tarkennetun laskelman mukaan vuosina 2023-2025 toteutettava kahdeksan prosentin kokonaismäärärahan leikkaus oli määrä kohdentaa niin, että seurakuntien määrärahaa olisi leikattu vuoden 2023 alusta alkaen 6,84 % ja yhteisten palveluiden määrärahaa 10,27 %. Tarveharkintaista määrärahaa esitettiin puolestaan kasvatettavaksi 12,37 % vuoden 2022 oikaistuun kehykseen nähden. Euroissa tarkasteltuna seurakuntien leikkaus olisi ollut 3,026 milj. euroa ja yhteisten palveluiden 3,834 milj. euroa, tarveharkintaisen määrärahan kasvaessa 0,203 milj. euroa. Vuosille 2024 ja 2025 ei esitetty uusia leikkauksia vaan seuraava -8,00 % leikkaus esitettiin toteutettavaksi vuodesta 2026 alkaen.

Rohkeasti yhdessä –lausuntoihin liittyvät huomiot ja toimenpide-ehdotukset

Kokonaismäärärahan jako seurakuntien ja yhteisten palveluiden välillä nousi lausunnoissa keskeiseksi kysymykseksi. Useissa lausunnoissa puollettiin ajatusta siitä, että yhteisten palveluiden osuutta kokonaismäärärahasta tulisi pienentää. Osassa lausuntoja jopa ehdotetaan, että seurakunnille jaettaisiin kokonaismäärärahasta peräti 65 % ja yhteisille palveluille vain 35 %.

 

Tarveharkintaisen määrärahan osalta muutamissa lausunnoissa tuotiin esiin aiemmin käytössä olleen Sponssi ja potti –mallin heikkouksia, peilaten niitä nyt esitettyyn tarveharkintaisen määrärahan malliin. Osa seurakunnista piti tärkeänä, että tarveharkintaisen määrärahan osuus olisi mahdollisimman pieni. Toisaalta tarveharkintainen määräraha sai myös kannatusta ja sen rooli nähtiin tärkeänä.

 

Kaikista toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmassa tehdyistä talousehdotuksista eniten vastustusta herätti ehkäpä ehdotus niin sanotusta rovastikunnallisesta poolirahoituksesta. Peräti kahdeksan seurakuntaa ilmoitti lausunnoissaan vastustavansa poolirahoituksen käyttöönottoa. Mallia kannatettiin neljän seurakunnan lausunnoissa.

 

Saatujen lausuntojen pohjalta päädyttiin laatimaan kolme uutta, vaihtoehtoista versiota kokonaismäärärahan jaosta. Näistä viimeisimmässä (vaihtoehtolaskelma 3, kts. taulukko alla) osa yhteisille palveluille alkuperäisessä esityksessä ehdotetuista varoista esitettiin siirrettäväksi seurakunnille. Tarveharkintaisen määrärahan prosenttiosuutta laskettiin alkuperäisestä esityksestä niin, että määrärahan euromäärä laski hieman nykytason alapuolelle. Rovastikunnalliseen poolirahoitukseen suunniteltu määräraha merkittiin vaihtoehtolaskelma 3:ssa seurakunnille osoitettavien varojen yhteyteen, erityisen seurakuntien välistä yhteistyötä edistävän kehittämisrahan muodossa.

 

 

Alkuperäiseen laskelmaan nähden yhteisten palveluiden prosenttiosuudesta on siirretty ensin 0,25 prosenttiyksikköä seurakuntien osuuteen heti vuodesta 2023 alkaen sekä lisäksi 0,50 prosenttiyksikköä vuodesta 2024 alkaen ja edelleen vielä toinen 0,50 % prosenttiyksikköä vuodesta 2025 alkaen. Näin yhteisten palveluiden osuus kokonaismäärärahasta vuonna 2025 on 1,25 prosenttiyksikköä alkuperäisen ehdotuksen prosenttiosuutta pienempi. Tarveharkintainen määräraha on laskettu tasosta 2,40 % tasoon 2,10 % koko kauden 2023–2025 ajaksi ja sitä vastaava osuus eli 0,30 prosenttiyksikköä on siirretty suoraan seurakuntien osuuteen.

 

Muutosten vaikutuksesta seurakuntien määrärahan prosenttiosuus kasvaa porrastetusti 55,40 prosenttiyksikköön saakka vuoteen 2025 mennessä, yhteisten palveluiden prosenttiosuuden vastaavasti laskiessa 42,50 prosenttiyksikköön vuoteen 2025 mennessä. Seurakunnille kohdistuu vuonna 2023 5,89 % säästöt, mutta vuonna 2024 seurakuntien määrärahaosuus kasvaa 0,92 % ja edelleen vuonna 2025 0,91 % edellisvuoteen verrattuna. Yhteisille palveluille kohdistuu vuonna 2023 10,78 % säästöt, jotka kasvavat edelleen 1,15 % vuonna 2024 ja vielä 1,16 % vuonna 2025. Tarveharkintaista määrärahaa leikataan vuonna 2023 1,67 %, jonka jälkeen määrärahan taso vakiinnutetaan vuosien 2024 ja 2025 ajaksi. Koko suunnitelmakauden 2023–2025 aikana seurakuntien kokonaisleikkaus on 4,16 % eli 1,839 milj. euroa, yhteisten palveluiden 12,83 % eli 4,790 milj. euroa ja tarveharkintaisen määrärahan osalta 1,67 % eli 0,027 milj. euroa.

 

Vaihtoehtolaskelma 3:n mukaista kokonaismäärärahan jaon mallia, jossa määrärahaosuutta siirretään porrastetusti yhteisiltä palveluilta seurakunnille, voidaan epäilemättä pitää mielekkäimpänä toteutustapana lausunnoissa toivotulle seurakuntien prosenttiosuuden kasvattamiselle. Tällöin yhteiset palvelut pystyisivät sopeuttamaan kustannuksiaan sekä ajamaan alas tiettyjä toimintokokonaisuuksia hallitusti ja suunnitelmallisesti. Seurakuntien osalta suunnitelmakaudelle 2023–2025 kohdistuu leikkaustarve vain vuonna 2023. Vuosina 2024 ja 2025 seurakuntien määräraha kasvaa vuoden 2023 tasosta, mahdollistaen seurakunnille tiettyjen tällä hetkellä yhteisesti yhteisissä palveluissa tehtyjen toimintojen toteuttamisen sekä lisäksi myös varautumisen vuosien 2024 ja 2025 odotettavissa oleviin palkankorotuksiin, ilman lisäleikkaustarvetta palkankorotuksista syntyvien henkilöstökustannusten nousun kattamiseksi.

 

Alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaismäärärahan jako-osuudet oli tarkoitus määritellä kerralla koko suunnitelmakaudelle 2023–2030. Seurakuntien ja yhteisten palveluiden tulevaisuuden työnjaon kysymysten ollessa vielä osittain auki, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, että jako-osuuksista päätetään tässä vaiheessa ainoastaan taloussuunnitelmavuosien 2023–2025 osalta. Näin tulevaisuuden työnjakoa koskevat, myöhemmin tehtävät päätökset saadaan huomioiduksi vuosien 2026–2030 kokonaismäärärahan jaosta päätettäessä. Myös vuosien 2023–2025 määrärahajaosta päätettäessä yhteisen kirkkovaltuuston on perusteltua pidättää itsellään oikeus määrärahajaon tarkistamiseen, mikäli työnjaon osalta myöhemmin tehtävät, ennen vuotta 2026 voimaan astuvat päätökset niin edellyttävät.

Mahdolliseen rovastikunnallisen poolirahoituksen tai seurakuntien yhteistyötä edistävän kehittämisrahan käyttöönottoon palataan tammikuussa 2022, käsiteltäessä seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteita.